LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 11.9.2025

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Inflaatio on tällä hetkellä keskipitkän aikavälin tavoitteemme eli kahden prosentin tuntumassa, ja arviomme inflaationäkymistä on pysynyt suurin piirtein ennallaan.

EKP:n uusien asiantuntija-arvioiden mukaan inflaation näkymät ovat samankaltaiset kuin kesäkuussa. Kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,1 % vuonna 2025 ja 1,7 % vuonna 2026 sekä 1,9 % vuonna 2027. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation odotetaan olevan keskimäärin 2,4 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 1,8 % vuonna 2027. Vuonna 2025 talouden arvioidaan kasvavan 1,2 % eli kesäkuista 0,9 prosentin kasvuodotusta on tarkistettu ylöspäin. Kasvuarvio vuodelle 2026 on nyt 1,0 % eli hieman alempi, mutta vuotta 2027 koskeva arvio on pysynyt ennallaan 1,3 prosentissa.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Talous kasvoi vuoden alkupuoliskolla kumulatiivisesti 0,7 % vahvana pysyneen kysynnän ansiosta. Neljännesvuosikehitys osoittaa kasvun olleen vahvempaa ensimmäisellä neljänneksellä ja heikompaa toisella neljänneksellä. Tämä johtui osittain siitä, että kansainvälinen kauppa oli etupainotteista tuontitullien korotusta odotettaessa, ja sittemmin tämä vaikutus laantui.

Kyselypohjaisten indikaattorien mukaan kasvu jatkuu sekä teollisuustuotannossa että palvelualoilla, mikä viittaa talouden myönteiseen pohjavireeseen. Vaikka työvoiman kysyntä on vaimenemassa, työmarkkinat vahvistavat kasvua edelleen. Työttömyysaste oli 6,2 % heinäkuussa. Yksityinen kulutus saanee tästä ajan mittaan nostetta varsinkin, jos kotitalouksien säästöjen osuus tuloista pienenee, kuten asiantuntija-arvioissa ennakoidaan. Aiempien koronlaskujemme välittyminen rahoitusoloihin vahvistanee yksityistä kulutusta ja investointeja. Investointien arvioidaan saavan tukea myös julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen huomattavasta kasvusta.

Tullien korotusten, euron vahvistumisen ja maailmanlaajuisen kilpailun lisääntymisen odotetaan hillitsevän kasvua vuoden loppupuolella. Ensi vuonna näiden kasvun hidasteiden vaikutuksen arvioidaan kuitenkin vaimenevan. Vaikka epävarmuus on jonkin verran vähentynyt taannoisten kauppasopimusten myötä, maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutoksen kokonaisvaikutus selviää vasta ajan mittaan.

EKP:n neuvosto katsoo, että euroalueen ja sen talouden pikainen vahvistaminen on nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä ratkaisevan tärkeää. Talouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä tulisi lisätä finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. Mario Draghin raportti Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta julkaistiin vuosi sitten, ja edelleen on ensiarvoisen tärkeää toteuttaa sen suosituksia konkreettisilla lisätoimilla ja nopeuttaa niiden toimeenpanoa Euroopan komission toimintasuunnitelman mukaisesti. Valtioiden tulisi asettaa etusijalle kasvua luovat rakenneuudistukset ja strategiset investoinnit julkisen talouden kestävyyttä vaarantamatta. On ratkaisevan tärkeää, että säästö- ja investointiunioni sekä pankkiunioni saatetaan valmiiksi määrätietoisessa aikataulussa ja että lainsäädäntö digitaalisen euron mahdollista käyttöönottoa varten vahvistetaan nopeasti.

Inflaatio

Vuotuinen inflaatio on pysynyt lähellä tavoitettamme. Se nopeutui elokuussa 2,1 prosenttiin. Heinäkuussa se oli 2,0 %. Energian hintainflaatio oli -1,9 % elokuussa oltuaan -2,4 % heinäkuussa. Elintarvikkeiden hintainflaatio hidastui 3,3 prosentista ja oli elokuussa 3,2 %. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio pysyi 2,3 prosentissa. Palveluissa hintainflaatio hidastui 3,1 prosenttiin oltuaan 3,2 % heinäkuussa, kun taas tavaroissa se oli edelleen 0,8 %.

Pohjainflaation mittarit ovat pysyneet kahdessa prosentissa eli keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaisina. Palkansaajakorvauksen vuotuinen kasvu hidastui 3,9 prosenttiin toisella vuosineljänneksellä. Sitä edeltäneellä neljänneksellä kasvu oli 4,0 %, ja viime vuoden toisella neljänneksellä se oli 4,8 %. EKP:n palkkamittarin palkkaodotuskyselyjen ja muiden ennakoivien indikaattorien mukaan palkkojen kasvu maltillistuu entisestään. Yhdessä tuottavuuden kasvun kanssa tämä auttaa pitämään euroalueen sisäiset hintapaineet kurissa, vaikka voitot ovatkin elpymässä heikolta tasoltaan.

Asiantuntija-arvioiden mukaan elintarvikkeiden hintainflaatio hidastuu siten, että se on 2,9 % vuonna 2025 ja 2,3 % vuosina 2026 ja 2027. Energian hintainflaation odotetaan vaihtelevan mutta silti nopeutuvan arviointijakson kuluessa. Tähän on osasyynä EU:n uuden järjestelmän mukaisen päästökaupan alkaminen vuonna 2027. Euron vahvistumisen ja työvoimakustannuspaineiden laskun odotetaan vaimentavan energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettua inflaatiota siten, että se on 2,4 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 1,8 % vuonna 2027.

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan edelleen lähellä kahta prosenttia, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteemme tuntumaan.

Riskiarvio

Talouskasvuun kohdistuvat riskit ovat nyt paremmin tasapainossa. Vaikka epävarmuus on vähentynyt taannoisten kauppasopimusten myötä, kauppasuhteet saattavat jälleen huonontua, mikä voisi entisestään heikentää vientiä ja vaimentaa investointeja ja kulutusta. Rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin huononeminen voisi johtaa rahoitusolojen kiristymiseen, riskien karttelun lisääntymiseen ja kasvun heikentymiseen. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän järkyttävä konflikti ja muut geopoliittiset jännitteet ovat edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Odotettua suuremmat puolustus- ja infrastruktuurimenot sekä tuottavuutta parantavat uudistukset sen sijaan vahvistaisivat kasvua. Yritysten luottamuksen koheneminen voisi piristää yksityisiä investointeja. Luottamus ja talouden toimeliaisuus voisivat saada lisävirettä myös, jos geopoliittiset jännitteet vähenisivät tai jäljellä olevat kauppakiistat ratkaistaisiin odotettua nopeammin.

Inflaationäkymät ovat edelleen tavanomaista epävarmemmat, sillä maailman kauppapoliittinen toimintaympäristö on yhä epävakaa. Euron vahvistuminen voi hidastaa inflaatiota odotettua enemmän. Inflaatio voi hidastua myös, jos korkeammat tuontitullit johtavat euroalueen vientikysynnän heikkenemiseen ja saavat ylikapasiteettia omaavat maat lisäämään vientiä euroalueelle entisestään. Kaupan jännitteet saattavat lisätä epävakautta ja riskien karttelua rahoitusmarkkinoilla, mikä heikentäisi euroalueen sisäistä kysyntää ja siten myös hidastaisi inflaatiota. Inflaatio voi sen sijaan nopeutua, jos maailman toimitusketjujen pirstoutuminen nostaa tuontihintoja ja lisää euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvu voi nopeuttaa inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Lyhyet markkinakorot ovat nousseet viime kokouksemme jälkeen, kun taas pitkät korot ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan. Heinäkuussa yritysten lainakustannukset pienenivät kuitenkin edelleen aiempien koronlaskujemme ansiosta. Uusien yritysluottojen keskikorko laski heinäkuussa 3,5 prosenttiin. Kesäkuussa se oli 3,6 %. Yritysten markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus pysyi ennallaan 3,5 prosentissa. Yrityslainakanta kasvoi 2,8 % eli hieman voimakkaammin kuin kesäkuussa. Yritysten velkapaperien liikkeeseenlaskun kasvu vahvistui 4,1 prosenttiin oltuaan kesäkuussa 3,4 %. Uusien asuntoluottojen keskikorko pysyi yhä ennallaan. Se oli 3,3 % heinäkuussa. Asuntoluotonannon kasvu sen sijaan piristyi 2,2 prosentista 2,4 prosenttiin.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.